Prioriteetit ja aiheet

Maailman terveysjärjestön mukaan Euroopassa on noin 190 miljoonaa kuuroa tai kuulovammaista, mikä vastaa noin 20 prosenttia Euroopan väestöstä. Noin 30 prosentilla yli 60-vuotiaista on jonkinlainen kuulovamma. Viimeaikaiset tutkimukset (Gibson, 2010; Senghor ym., 2017) osoittavat, että noin 90 prosentilla kuuroista ja kuulovammaisista on lukuisia vaikeuksia terveydenhuollon saannissa. Suurin este terveydenhuollon saatavuudelle tälle yhteisölle on kommunikaatio, sillä useimpia terveydenhuollon ammattilaisia ei ole koulutettu kommunikoimaan tämän väestönosan kanssa viittomakielellä tai muilla kuulovammaisille tarkoitetuilla erikoistuneilla kommunikaatiomenetelmillä. Nämä kommunikaatioaukot ovat johtaneet vakaviin seurauksiin, kuten vääriin diagnooseihin, riittämättömiin lääketieteellisiin hoitoihin ja vakavammissa tapauksissa kuolemaan (Tiway, 2008). Niistä terveydenhuollon osa-alueista, joilla kommunikaation saatavuus on puutteellista, palliatiivinen hoito erottuu edukseen. Kuurojen ja kuulovammaisten palliatiivista hoitoa koskeva tutkimus on edelleen hyvin rajallista. Madallena ym. ...tutkimuksessaan... (2012) havaitsivat, että kuuroilla ja huonokuuloisilla henkilöillä on hyvin rajallinen ymmärrys vaihtoehdoistaan elämän loppuvaiheen hoidossa. Sama tutkimus osoitti, että yksi suurimmista haasteista palliatiivisessa hoidossa on kuurojen potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen kommunikaatio, koska useimmat näistä ammattilaisista eivät pysty kommunikoimaan viittomakielellä, mikä on ratkaisevan tärkeää hoitajien ja potilaiden välisen suhteen helpottamisessa. Jopa suurissa kaupunkikeskuksissa on erittäin vaikea löytää viittomakielen tulkkeja, jotka työskentelevät tavanomaisten työaikojen ulkopuolella, kuten öisin ja viikonloppuisin. Tämä tilanne on vielä haastavampi maaseudulla. Toinen samassa tutkimuksessa korostettu näkökohta on fyysinen ympäristö, jossa kuurot henkilöt saavat palliatiivista hoitoa. Siksi kohdeyleisömme koostuu palliatiivista hoitoa tarvitsevista kuuroista henkilöistä ja heidän kanssaan työskentelevistä terveydenhuollon ammattilaisista. Tämän ratkaisemiseksi kehitämme verkko-oppimisalustan, luomme viittomakielen opetussuunnitelman A1-, A2- ja B1-tasoilla kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden palliatiivisessa hoidossa työskenteleville ammattilaisille, kehitämme viittomakielelle mukautettuja palliatiivisen hoidon työkaluja – kuten Wong-Bakerin kipuluokitusasteikon –, luomme viittomakielisiä tekstitettyjä tiedotusmateriaaleja palliatiivisesta hoidosta ja rakennamme sanakirjan, joka sisältää palliatiiviseen hoitoon liittyvän viittomakielen pääsanaston. Näiden tavoitteiden saavuttamalla saavutamme määritellyt prioriteetit ja edistämme osallisuutta ja monimuotoisuutta kaikilla koulutuksen aloilla.