Painopisteet ja aiheet
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan Euroopassa on noin 190 miljoonaa kuuroa tai kuulovammaista henkilöä, mikä vastaa noin 20ä prosenttia Euroopan väestöstä. Yli 60-vuotiaasta väestöstä noin 30 prosentilla on jonkinasteinen kuulovamma.
Viimeaikaiset tutkimukset (Gibson, 2010; Senghor ym., 2017) osoittavat, että noin 90 prosenttia kuuroista ja kuulovammaisista henkilöistä kohtaa lukuisia vaikeuksia terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa. Tämän yhteisön suurin este terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä on viestintä, sillä useimpia terveydenhuollon ammattilaisia ei ole koulutettu kommunikoimaan tämän väestöryhmän kanssa viittomakielellä tai käyttämään muita kuulovammaisille henkilöille tarkoitettuja erityisiä viestintämenetelmiä.
Nämä viestinnän puutteet ovat johtaneet vakaviin seurauksiin, kuten virheellisiin diagnooseihin, riittämättömään tai epäasianmukaiseen lääketieteelliseen hoitoon ja vakavimmissa tapauksissa kuolemaan (Tiway, 2008).
Palliatiivinen hoito on yksi niistä terveydenhuollon osa-alueista, joilla viestinnän saavutettavuudessa on merkittäviä puutteita. Kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden palliatiivista hoitoa koskevaa tutkimusta on edelleen hyvin vähän.
Madallena ym. (2012) havaitsivat tutkimuksessaan, että kuuroilla ja kuulovammaisilla henkilöillä on hyvin rajallinen käsitys käytettävissään olevista vaihtoehdoista elämän loppuvaiheen hoidossa. Samassa tutkimuksessa todettiin, että yksi palliatiivisen hoidon suurimmista haasteista on kuurojen potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen viestintä. Suurin osa näistä ammattilaisista ei osaa kommunikoida viittomakielellä, vaikka se on ratkaisevan tärkeää hoitohenkilökunnan ja potilaiden välisen vuorovaikutuksen helpottamiseksi.
Jopa suurissa kaupunkikeskuksissa on erittäin vaikeaa löytää viittomakielen tulkkeja, jotka työskentelevät tavanomaisten työaikojen ulkopuolella, kuten öisin ja viikonloppuisin. Maaseutualueilla tilanne on vielä haastavampi.
Toinen samassa tutkimuksessa esiin nostettu näkökohta on fyysinen ympäristö, jossa kuurot henkilöt saavat palliatiivista hoitoa.
Näin ollen hankkeemme kohderyhmän muodostavat palliatiivista hoitoa tarvitsevat kuurot henkilöt sekä heidän kanssaan työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset.
Näihin tarpeisiin vastaamiseksi kehitämme verkko-oppimisalustan, laadimme A1-, A2- ja B1-tasojen viittomakielen opetussuunnitelman kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden palliatiivisen hoidon parissa työskenteleville ammattilaisille sekä kehitämme palliatiiviseen hoitoon tarkoitettuja, viittomakielelle mukautettuja työkaluja, kuten Wong–Bakerin kipuasteikon.
Lisäksi tuotamme palliatiivista hoitoa käsitteleviä viittomakielisiä ja tekstitettyjä tiedotusmateriaaleja sekä laadimme sanakirjan, joka sisältää palliatiiviseen hoitoon liittyvän keskeisen viittomakielisen sanaston.
Näiden tavoitteiden saavuttamisen myötä vastaamme tunnistettuihin painopisteisiin sekä edistämme osallisuutta ja monimuotoisuutta kaikilla koulutuksen osa-alueilla.
